Etymologiadata:imsm:cinko→
*cinko→
Vastineet:
- Suomi: singota
- Karjala: šinkuo
- Vepsä: šingotada
- Vatja:
- Pohjoisviro: singuma
- Eteläviro: tsingutama
- Liivi:
mksm. *cinko→ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
~ ink siŋkata ’viskata, singota’ | ka šinkata ’töytäistä, tyrkätä, viskata’, šinkuo ’viskellä, penkoa’, šinkahuttoa, tšinkahuttoa ’sinkauttaa, lennättää; töytäistä’ | ly šiŋgoda ’levitellä, heitellä’ | ve šiŋgotada ’levitellä, pöyhiä’ | vi murt. singutele- ’vastustella, sätkiä’.
- SKES 1969 1031 (sm ~ ka ly ve)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
Tämä näyttäisi kantauralilaiselta sanueelta. Kun viron/eteläviron singutama/tsingutama merkitsee 'pingottaa, venyttää', niin johtamattoman kantavartalon kantavartalon vastine on varmasti kantasaamen verbi *ce̮ŋke̮- (> pohjoissaam. caggat 'pingottaa; pönkittää; pidätellä, estellä', jne.). Ja myös peräpohjalaismurteissa on verbit sinkua 'venyä' ja singuttaa 'venyttää', jotka eteläviron vastineen valossa näyttävätkin kantasuomalaisen sanan säilymiltä suppeasta murrelevikistään huolimatta. Kantamuoto olisi siis *čiŋki-. Lisäksi säännölliseltä näyttäviä vastineita löytyy muualtakin (vuorimarin čǝŋ 'kireällä', čǝŋgǝδǝ 'vahva', komin či̮ge̮m 'tiukka, ahdas', pohjoishantin šeŋkǝt-, seŋkǝl- 'varttua, raavastua; kiristyä', nganasaanin tǝŋkǝgǝǝ 'vahva; kova (virrasta); voimamies, sankari'. En tiedä onko tämäntapaista ural. etymologiaa esitetty missään, mutta rinnastus näyttäisi aika suoraviivaiselta.
Saamen verbi on yhteydessä substantiiviin *ce̮ŋkē 'tuki, pönkkä, telki, pingotuspuu' (> pohjoissaam. caggi). Tällä on vastine ainakin permissä (muistaakseni Niklas Metsäranta on esittänyt tämmöisen rinnastuksen, mutten muista missä).
Vähän epäselvää ainakin minulle on se, kuuluvatko 'viskaamista' yms. merkitsevät sanat (singota jne.) samaan sanueeseen. Miten 'kiristämisen', 'venyttämisen' tms. merkitysestä päästään 'sinkoamiseen'? Mahdotonta se ei varmaan ole, mutta en äkkiseltään huomaa mitä kautta merkityksenmuutos olisi kulkenut enkä tunne rinnakkaistapauksia. --Ante Aikio (keskustelu) 13. marraskuuta 2022 kello 21.42 (EET)
- Hyvä löytö. Kysyisin itsekin, miten 'viskata' liittyy 'kiristämiseen'. Lyydistä ja vepsästä merkitty 'levittää' on jollakin tapaa yhdistävä, mutta tämä tuntuu pikemmin ylämerkitykseltä josta saataisiin nämä molemmat erikoistumina, sen sijaan 'kiristää' > 'levittää (nahkaa tms. venyttämällä)' > 'levittää (siemeniä tms. heittämällä)' > 'viskata' tuntuisi väkinäisemmältä (ja ainakin lyydin sana, LyMS:ssä ja täällä lud:šingoda, oikeastaan näyttäisi myös merkitsevän ainoastaan juuri 'levittää viskomalla'). Samoin kysyisin myös, mihin saamessa toisaalta perustuisi 'kiristää' ~ 'pönkätä, pönkkä'. Tällä jälkimmäisellähän on jo parikin muuta etymologiaa ehdotettuna. Niklaksen versio löytyy väitöskirjastaan 124–126.
- Aiemmassa kirjallisuudessa näköjään T. I. Itkonen (FS Toivonen / SUST 98: 136) jo mainitseekin tämän saamelais-hantilaisena: câgˈgât ~ Niz. šeŋkət-. DEWOS:n (288–289) mukaan olisi "unrichtigt", ei erikseen perusteltu. Ehkä tässä on oltu sitä mieltä, että jos on esitetty jo jokin etymologia saamen verbille merkityksessä 'pönkätä', niin eri etymologia 'kiristää'-verbille ei voi olla oikein; tai sitten sitä mieltä, että koska hantin sana näyttäisi olevan erikoistumaa verbistä *čä̆ŋkəɬ- 'kasvaa, tulla täysikasvuiseksi' (VVj. čöŋkəl-, Kaz. šɛŋkəɬ- jne.), merkitysside menee liian ohueksi. Mutta myös 'kasvaa' ~ 'kiristyä' tuntuvat aika eri merkityksiltä ja kyseessä ehkä taas ovatkin homonyymit. --J. Pystynen (lähetä viesti) 14. marraskuuta 2022 kello 16.05 (EET)
- Saamen *ce̮ŋke̮-verbi ei ilmeisesti missään saamen kielessä merkitse yleisesti 'kiristää' vaan nimenomaan 'pingottaa' (muiden merkitystensä ohella). Substantiivi *ce̮ŋkē taas merkitsee laajalti myös jonkinlaista 'pingotuskeppiä' jolla esim. nahka pingotetaan kuivumaan. Merkityssuhde 'pingottaa' ~ 'pönkätä' ja 'pingotuskeppi' ~ 'pönkkä' on minusta varsin läpinäkyvä; kummassakin tapauksessa jokin esine pakotetaan pysymään eräänlaisessa jännittyneessä tilassa tai asennossa jonkun tukikappaleen avulla. --Ante Aikio (keskustelu) 16. marraskuuta 2022 kello 01.06 (EET)