vuo

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

suomen vuo
karjalan vuo
vepsän volaz←
vatjan '
viron voo(g)
eteläviron vu̬u̬
liivin õvā

Levikki ja merkitykset

karjala vuo · karjala (vuoh) · liivi õvā

Vuo lähisukukielten vastineineen merkitsee virtaa ja virran uomaa, virossa myös aaltoa tai aallokkoa. Sanan johdoksia ovat mm. vuoksi 'suuri virta, vuorovesi', vuolas (myös lyydissä, vepsässä ja virossa), vatjan ja viron voolata 'virrata' sekä vuotaa (merkitys karjalassa, vepsässä ja pohjoisviron murteissa myös 'varista'). Jotkin vuo-sanan sijamuodot ovat kivettyneet adverbeiksi: tällaisia ovat suomen vuoksi 'takia' ja karjalan vuoh (< *vuohen) 'avulla, vuoksi, mukaan ym.'.

Alkuperä

Useimpien itämerensuomalaisten kielten sanat palautuvat kantasuomen asuun *voo, joka on kehittynyt aikaisemmasta asusta *uwa (vastaavasti kuin vyö < vöö < *üwä). Liivin õvā edustaa kuitenkin vanhakantaisempaa *uva-muotoa. Etäsukukielisiä vastineita ovat (etelä- tai uumajansaamea edustava) vanhan ruotsinsaamen kirjakielen uwe 'virta', pohjoissaamen avvit 'vuotaa (vene)', länsimansin ow 'virta', ow- 'virrata' sekä itähantin oγ 'virta' ja ŏγa- 'virrata' (näillä vastineet myös etelä- ja pohjoishantissa). Ilmeisesti vastineisiin kuuluu myös nganasanin buo 'virta' (kantasamojedin ?*wuǝ̑). Kantauralilaiseksi lähtömuodoksi voidaan rekonstruoida *uwa tai (nganasanin perusteella) *wuwa.