kelvata

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

suomen kelvata
karjalan kelvata
vepsän '
vatjan kõlvata
viron kõlbama
eteläviron kõlbama
liivin kõlbõ

Levikki ja merkitykset

suomi · karjala · vatja · viro ja eteläviro · liivi

Kelvata-verbillä on vastineet kaikkialla itämerensuomessa lyydiä ja vepsää lukuunottamatta. Sen päämerkitys on 'olla kyllin hyvä tai sovelias jollekulle tai johonkin tehtävään, täyttää minimiehdot, välttää'. Ruuasta, juomasta tai unesta puhuttaessa kelvata-verbin synonyymi on usein maittaa.

Verbiä käytetään myös yksipersoonaisesti, ilman subjektia: suomessa merkityksessä 'on hyvä' (kyllä hänen kelpaa) sekä modaalisesti merkityksessä 'sopia, voida, olla helppoa tai ainakin mahdollista; kannattaa' (nyt kelpaa tehdä kauppoja, kun on rahaa). Karjalasta tällaista yksipersoonaista käyttöä ei tunneta ja suomessakin se on yleisempää länsi- kuin itämurteissa.

Eteläisessä itämerensuomessa kelvata-verbin modaalinen käyttö sitävastoin on laajempaa kuin suomessa: esimerkiksi virossa sanotaan ei kõlba süüa 'ei kelpaa syötäväksi'. Modaalisuus vaihtelee kielestä toiseen: vatjassa ep kõlpaag tarkoittaa 'ei saa', etelävirossa taas kõlbas on 'täytyy, pitää'.

Alkuperä

Verbille kelvata on kaksi mahdollista lainaetymologiaa. Se on voitu saada kantasuomeen kantagermaanin verbistä *helpan- 'auttaa', josta polveutuvat esimerkiksi ruotsin hjälpa, saksan helfen ja englannin help 'auttaa'. Toisaalta lähtömuodoksi kelpaa myös muinaisbalttilainen preesensmuoto *gelbja, jonka -j- selittäisi paremmin kantasuomen muodon *këlpai-da-: tämä -j- kuuluu suomen murteiden kelpajaa-tyyppisissä preesensmuodoissa. Balttilaisen verbin vastineita ovat liettuan gelbėti (preesens gelbėja ~ gelba ~ gelbia ~ gelbi ~ gelbti ~ gelbsta ~ gelbsti) 'auttaa; pelastaa' ja muinaispreussin galbimai 'autamme'.