voi

Vastineet ja kantasuomen rekonstruktio

Kantasuomen *voi

suomen voi
karjalan voi
vepsän voi
vatjan või
viron või
eteläviron võid←
liivin S (v)ui

Levikki ja merkitykset

Koko itämerensuomessa sanalla on merkitys 'maidosta kirnuttava rasva, voi'. Kaikkien Venäjällä puhuttavien itämerensuomen murteiden vastineet merkitseevät lisäksi ruokaöljyä.

Alkuperä

Voi palautuu kantauralin sanaan *wajǝ̑, josta periytyvät myös saamen 'voita' ja 'rasvaa' merkitsevät sanat, kuten pohjoissaamen vuoddja, ersän ой ja mokšan vaj 'rasva, voi, öljy', niittymarin ӱй ja vuorimarin ӱ 'öljy, voi, sula rasva', komin вый 'voi, öljy', udmurtin вӧй 'voi, rasva, öljy', unkarin vaj 'voi', mansin 'rasva, voi'-sanat, kuten pohjoismansin woj sekä hantin 'rasva, tali, voi, öljy, lihavuus'-merkityksiset sanat, kuten itähantin woj.

Sanan varhaisin merkitys on voinut olla yleisesti 'rasva', eli se ei todista karjatalouden kantauralilaisesta iästä. Alkumerkitystä on kuitenkin nykykielten pohjalta vaikea jäljittää. Venäjällä puhuttuihin uralilaisiin kieliin on vaikuttanut venäjä, jossa yksi perussana, масло, merkitsee kaikenlaista ruokarasvaa, sekä kiinteätä että nestemäistä, niin eläin- kuin kasviperäistäkin. Suomessa ja lähisukukielissä samassa yleismerkityksessä taas esiintyy rasva, joka on kuitenkin tunnistettu selvästi kantauralia nuoremmaksi lainasanaksi. Ennen tätä lainaa 'rasvan' yleismerkitys on ilmaistu jotenkin toisin, mahdollisesti juuri voi-sanan edeltäjällä.